Aloitussivun keskellä näkyvä komea saari on nimeltään "Ukko".
Se on saamelaisten muinainen uhrauspaikka Inarijärvellä.
Saaren korkeus on n. 30 metriä, leveys on n. 50 metriä ja pituus on n. 100 metriä. Ukonkivi sijaitsee Inarijärven Ukonselällä n. 11 km Inarin kylästä.
Ukonkivi on sivuillamme Ivalolaisen luontokuvaajan, Pertti Turusen, kuvaamana. Klikkaamalla nimeä, näet lisää hänen Inarijärvestä ottamiaan kuvia. Hänellä on laaja Pohjois-Lapin luonnosta kertova luontovalokuva-arkisto, katso myös kotisivut: Pohjois-Lapin Kuva .
Kotivetemme Inarijärvi, erämereksikin kutsuttu, on Suomen kolmanneksi suurin ja toiseksi? syvin järvi. Järven pinta-ala on yli 1000 km ², rantaviivaa 3.308 km ja saaria 3.318 kappaletta. Leveyttä tällä viimeisen jääkauden jälkeen n. 9000 vuotta sitten kallioperän hautavajoamaan muodostuneella muinaisella Jäämeren lahdella on 50 km, pituutta 80 km ja syvyyttä suurimmillaan Vasikkaselällä on 95 metriä, toki suurempiakin syvyyksiä on mitattu...
Suurimmat järvenselät Inarijärvessä ovat nimeltään Kasariselkä, Sammakkoselkä, Vasikkaselkä, Ukonselkä ja Satapetäjäselkä. Järven huomattavimpia saaria ovat mm. Mahlatti, Jääsaaret, Petäjäsaaret, Viimassaari, Kaamassaari, Varttasaari ja Roiro. Nähtävyyksiä järven itsensä lisäksi ovat mm. muinainen uhripaikka Ukonkivi, Korkiassa-Maurassa sijaitseva ikuisen jään luola, Täyssinän rauhan rajapyykki Kaamassaaressa sekä Kuuvan kanava Pisteriniemessä.
Inarijärven vesi on hyvälaatuista ja se kelpaa miltei kauttaaltaan juomavedeksi sellaisenaan. Järven vesi on myöskin hyvin kirkasta. Näkösyvyys vaihtelee järven eteläosien jokisuilta neljästä metristä järven pohjoisosien jopa kymmeneen metriin. Näkösyvyys keskimäärin lienee n. 5-7 metrin luokkaa.
Rannat ovat kivisiä ja jyrkkiä, mutta myös suojaisia poukamia ja hiekkarantoja löytyy. Inarijärven erikoisia luonnonmuodostelmia ovat hyvin pitkät ja kapeat, "nuoriksi" kutsutut salmet. Ranta- ja vesikasvillisuus ovat järven itsensä tavoin karut ja tyypilliset pohjoiseen luontoon.
Kalastossa vallitsevia ovat lohensukuiset kalat monimuotoisena lajistona. Erityisesti mainittakoon saaliskalana siika, joka esiintyy järvessä muuntuneena kuuteen lajiin. Kalamies tuskin jää ilman saalista.
- Erkin taimen, kesä 2000.
Pintaveden lämpö on kesäisin viidentoista asteen tietämillä, suojaisissa lahdissa veden lämpö voi kohota pariinkymmeneen asteeseen.
Jääpeitteisenä Inarijärvi pysyy vähintään seitsemän kuukautta vuodessa. Pysyvä jääpeite rantavesiin muodostuu keskimäärin lokakuun lopulla, selkävesille noin kuukautta myöhemmin. Jäänsä järvi luo yleensä kesäkuun alkupuolella.
- Jäinen Ukko kaamoksen kuunvalossa.
Satamia järven rannoilta löytyy mm. Inarista, Nellimistä, Partakosta, Nanguniemestä ja Veskoniemestä. Näiden lisäksi on rakennettu lukuisia veneenlaskupaikkoja järven rannoille. Parhaan käsityksen Inarijärven suuruudesta ja luonteesta saakin juuri veneillen. Asiaa auttavat suuresti Merenkulkuhallituksen järvelle merkitsemät väylät sekä järvestä julkaistu merikartta.
Inarijärveltä löytyy seitsemän Metsähallituksen ylläpitämää autiotupaa ja kaksi maksullista vuokratupaa. Järvelle matkaaja pääsee myös risteilyaluksella, pienvenekuljetuksella tai vuokraveneellä. Lentäen järvelle pääsee useastakin paikasta vesitasolla. Talvisin paras tapa liikkua on moottorikelkka. Jäätikkövaellus Inarijärvellä onkin toiseksi parasta arktista seikkailua, avantosukelluksen jälkeen...
Inarijärven lisäksi lähistön suurempia järviä ja sukelluskohteita ovat Alajärvi, Ukonjärvi, Rahajärvi, Myössäjärvi, Pasasjärvi, Muddusjärvi, Nitsijärvi ja "muutama" muu, onhan Inarin alueella yli kymmenentuhatta !!! (10 000) järveä.
